Ja Tapaninpäivää rauha laskeutui...

... Vieraat ovat poistuneet; 

vain yksi nelijalkainen odottelee emäntäänsä täällä vielä töistä.

Vaikka jouluemäntänä hyöriminen on ihan mukavaa, 

on sekin ihanaa, 

että kun vieraat ovat lähteneet 

(kukaan ei kysy "missä sulla on..." )

voi keittää kupin hyvää kahvia, ottaa lautaselle juustokakkua,

sytyttää kynttilöitä ja löhötä sohvalla joulukonserttia kuuntelemassa.

Nelijalkaisen kanssa kävelyllä käydessä sitä kohtasi aivan hirveä murhenäytelmä:

Eläinkauppa oli kiinni!!!

Se on tämän naapuruston paras paikka ja vaikka kuinka itki, ei ovea avattu.

Voi pienen koiran murhe - yritä nyt siinä sitten selittää, että on pyhäpäivä. 

Kivaa on ollut tuon nelijalkaisen kaverin kanssa;
Ilmat ovat olleet ihanat ja iltaisin on ollut mukavaa kävellä lumisessa naapurustossa
jouluvalojen loistaessa
vaikka pakkanen onkin poskia nipistellyt täällä etelässäkin.

Kunhan tuo nelijalkainen pääsee viettämään syntymäpäiväänsä omaan kotiinsa,
pitää ottaa muutama valokuva vielä...
täällä on pitänyt laittaa noita tavaroita vähän pois paikoiltaan
tuon koko ajan huiskaavan hännän takia
eikä tuoksukynttilätkään oikein sovi koiran herkälle nenälle.
Eivät sovi kynttilät linnuillekaan,
niitä poltellaan muualla kuin olohuoneessa.

Mukavaa Tapaninpäivän jatkoa teille kaikille.